Jos kiinnostaa shoppailla merkkituotteita vielä lähes outlet-hintojakin halvemmalla, kehotan suuntaamaan Rossiin, TJ Maxxiin tai Burlingtoniin. Näihin kaikkiin myydään käsittääkseni outlettien ym ylijäämäkamaa, joka ei siis välttämättä ole tämän sesongin huippumuotia, mutta halvalla tosi hyvää perusvaatetta. Laukkuja, kenkiä, lompakoita, alusvaatteita, leluja, vöitä, meikkejä, pyyhkeitä, you name it. Merkeistä voisin mainita vaikka Calvin Klein, Ralph Lauren, Tommy Hilfiger, Michael Kors, Steve Madden, Guess, Converse, Elf, Tigi, Essie, Nike, Adidas.. List goes on. Tehtiin viime viikonloppuna pari täsmäiskua näihin kaikkiin kolmeen, ja tehtiin kyllä tosi hyviä löytöjä.
Vähän tietty vaikeuttaa shoppailua se, että kaikki vaatteet on rekeissä ihan sekaisin, jaoteltuina vain kokojen mukaan. Toki esimerkiksi housut, takit, paidat, alusvaatteet on jaoteltu omiin sektoreihin. Mutta sun pitää käydä jokaikinen vaatekappale läpi, jotta voit tehdä huippulöytöjä. Seassa on myös paskaa. Mut sitten kun sä löydät esimerkiksi Calvin Kleinin alusvaatteita viidellä taalalla, Michael Korsin neuleen 19,99$ tai Adidaksen retrohupparin 29,99$, oot onnellinen. Mä poistuin kyseisistä kaupoista lauantaina tanssien.
Vielä jäi mieleen kummittelemaan eräs maailman täydellisin villakangastakki jonka ovh on varmaan useita satoja euroja. Burlingtonin hintalapussa komeili 99,99$ joka on siis noin 75 euroa. Vihje: Michael Kors.....
Näytetään tekstit, joissa on tunniste USA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste USA. Näytä kaikki tekstit
tiistai 19. marraskuuta 2013
maanantai 18. marraskuuta 2013
No se tärkein.
Ruoka. Ah, ruoka. Yksi hyvä syy miksi tänne Jenkkeihin pitää päästä uudelleen ja uudelleen.
Ruoka on täällä yleensä joko tosi hyvää tai sitten tosi pahaa. Syömäkelvoton on myös joskus hyvä sana kuvailemaan. Mut sitten kun se on hyvää, se on niin älyttömän hyvää. Ravintolat, joissa olen käynyt, on yleisesti ottaen ollut aika surkeita. Kalliita hintoja, surkeaa laatua. Mautonta ruokaa. En tiedä mikä siinä on, että Jenkit ei osaa käyttää mausteita. Ei edes suolaa! Liian usein ruoka ei ihan oikeasti maistu miltään. En tiedä onko tarkoituksena se, että asiakas sitten itse sen ruuan maustaa haluamallaan tavalla, vai tykkääkö ihmiset vaan ruuasta joka ei maistu miltään. Hyvänä esimerkkinä meksikolainen ruoka, jonka siis oikeasti pitäis olla tosi maukasta ja jopa tulista. Noh, täällä se ei maistu miltään. Ei puhettakaan mausteisuudesta tai tulisuudesta. Se on siis hyvää, mutta ei se maistu meksikolaiselta. Jos haluaa syödä hyvää, maukasta ja halpaa ruokaa, suosittelen pikaruokapaikkoja. Seuraavaks meinasin hieman vertailla paikkoja, joissa on tullut syötyä täällä. Lähinnä ketjuja.
Pizza. Pizza on Jenkeissä parasta. Rasvaista. Maukasta. Ihanaa. Täydellistä. Se on ihan erilaista kuin Suomessa. Pohja on ehkä usein vähän paksumpi, juustoa on enemmän ja reunat (tärkein!) on isommat. Parasta pizzaa on ehdottomasti Papa John's. Jenkeistä ei voi lähteä maistamatta Papa John'sin pizzaa. Yks mun tuttu sanoi aika hyvin, että kun olet kerran syönyt Papa John'sissa, ei mikään muu pizza maistu enää miltään. Totta.
Hampurilaiset. Mäkkäri on siitä hyvä, et tietää aina varmasti mitä saa kun sieltä tilaa. Tällä reissulla en ole vielä syönyt yhtään mäkkärin hampparia, joten en nyt ihan tasan tarkkaan muista että maistuuko ne ihan sataprosenttisesti samalta kuin Suomessa. Nugetit on vähän pienempiä täällä kuin Suomessa. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin saa 6 nugettia yhdellä dollarilla. Aika hyvä diili. Ja dippejä saa valita niin monta kuin halajaa. I go for ranch. Tiimarin, eli Team Boxin nugetteja (20kpl) saa hintaan 3,70€. Ranskalaiset on yhtä hyviä kuin Suomessa, mun mielestä Mäkin ranskalaiset on parasta. Burger Kingiin Eelis ei enää suostu menemään, koska sai siellä kerran pahan hampurilaisen. Nojoo, ei se revitty possu -hampurilainen (possu ei ollut ehkä ihan parasta laatua) ollut ehkä mikään maailman paras, mutta kyllä mä menisin mielelläni Burger Kingiin uudestaan ja valitsisin jonkun toisen hampurilaisen koska muistaakseni ylipäätään BK:n hampparit on ihan hyviä. Pitää suostutella Eelistä. Wendy's on mun ehdoton suosikki. Pihvit ei ole pakasteesta ja muutenkin kaikki valmistetaan tuoreeltaan. Ehdottomasti paras ja mehukkain hampurilainen mun mielestä. Wendyn ranskalaiset on hyviä, koska ne saa natural-cuttina, eli niin että ne perunat on leikattu kuorineen. Wendyn nugetteja me maistettiin, eikä ne ollut ihan yhtä hyviä kuin Mäkkärin nugetit. Ihan ok silti. Näistä kaikista hamppariaterian saa halvemmalla kuin Suomesta. Mäkki on varmaan halvin, Wendy's ehkä kallein. Ja Wendysta saa silti aterian noin viidellä eurolla.
Kana. Kentucky Fried Chicken. Friteerattua, maailman parasta kanaa. Viikonloppuisin saa ämpärillisen (10 kanapalaa) ja muistaakseni kaksi sidea (juustomakaronia/pottumuusia/maissia/pieniä sämpylöitä "biscuits"/papuja/coleslawta/ym/ym) 10$ eli noin 7,40€. Riittää mainiosti kahdelle hengelle ja vielä huomisellekin. Et voi myöskään poistua Jenkeistä syömättä KFC:tä. Jos täälläpäin pyörii, niin suosittelen myös kokeilemaan Il Primoa, josta saa hyviä wingsejä ja kelpoa pizzaa. Olen saanut käsityksen että näitä on muuallakin Jenkeissä mut en nyt ole ihan satavarma. Il Primossa me syödään yleensä aina sunnuntaisin.
Buffet. Ainoa buffa, jossa ollaan syöty täällä taitaa olla Golden Corral. Siitä me tykätään kyllä tosi paljon. Siellä on ruokaa tarjolla ympäri maailman, jaoteltuina omiin sektoreihin. Liha paistetaan siinä nenän edessä ja saat itse päättää minkä kypsyisenä sen haluat. Jälkkäripöytä on ihana. Kaikkia mahdollisia erilaisia kakkuja, jätskiannoksia, suklaaputouksia, karkkeja, vaahtokarkkeja, you name it. Buffa maksaa muistaakseni jotain kymmenisen taalaa, juoma pitää ostaa erikseen. Löytyy myös alkoholijuomia. Suosittelen! Tosin näitäkin on tosi eritasoisia, esimerkiksi täällä on aika huonotasoinen, jotenkin sotkuinen, paikka. Orlandossa, Kissimmeessa, on meidän lemppari, siellä on siistiä ja hyvä valikoima ruokia. Siellä me syödään aina kun käydään Disneyssä. Toinen buffa mikä meidän pitäis tässä lähiaikoina testata, on Cici's. Se on lähinnä vissiin pizzabuffa, mut sieltä löytyy vaikka mitä muutakin ruokaa. Nyt siellä olis hyvä tarjous, 5$ (n. 3,7€) maksais buffa. Ja juoma erikseen täälläkin.
Muut ketjut. Ruby Tuesday :ssa ollaan käyty nyt pari kertaa, ja se on ihan OK. Löytyy ruokaa laidasta laitaan, salaattibuffaa, jälkkäreitä ja sellasta. Paljon erilaisia drinkkejä, oluita ym. En oo ihan täysin vakuuttunut. Näissä tämmösissä paikoissa vaan on mun mielestä jostain syystä tosi huono taso. Siis ruuan laadussa. En oikein osaa sanoa, mikä siinä mättää. Toinen on TGI Fridays. Sekin on ihan OK. Parempia drinksuja kuin Rubyssa. Ehkä ruokakin on vähän parempaa. Täältäkin löytyy vaikka mitä hamppareista ribseihin ja salaatteihin ja vaikka mihin. Kandee ehkä kokeilla. Ainakin drinksuja jos ei muuta. ;) Näissä ravintoloissa ruoka maksaa aina noin 10$ molemmin puolin, eli on se kuitenkin aika edullista onneks. Ja ps, esim Ruby Tuesdayssa on ollut tarjouksena kaksi olutta yhden hinnalla! Jotain, mikä Suomessa ei menis varmaan ikinä läpi.
Joo. Tästä mun blogista onkin nyt tullut ilmeisesti joku Amerikka-opas, eikä mikään kuulumis-blogi. Ehkei se haittaa. Näitä on kiva kokeilla. Jos näistä vaikka joskus olis jollekin hyötyä.
Ps, kuvat on Googlesta. Riittääkö?
Ruoka on täällä yleensä joko tosi hyvää tai sitten tosi pahaa. Syömäkelvoton on myös joskus hyvä sana kuvailemaan. Mut sitten kun se on hyvää, se on niin älyttömän hyvää. Ravintolat, joissa olen käynyt, on yleisesti ottaen ollut aika surkeita. Kalliita hintoja, surkeaa laatua. Mautonta ruokaa. En tiedä mikä siinä on, että Jenkit ei osaa käyttää mausteita. Ei edes suolaa! Liian usein ruoka ei ihan oikeasti maistu miltään. En tiedä onko tarkoituksena se, että asiakas sitten itse sen ruuan maustaa haluamallaan tavalla, vai tykkääkö ihmiset vaan ruuasta joka ei maistu miltään. Hyvänä esimerkkinä meksikolainen ruoka, jonka siis oikeasti pitäis olla tosi maukasta ja jopa tulista. Noh, täällä se ei maistu miltään. Ei puhettakaan mausteisuudesta tai tulisuudesta. Se on siis hyvää, mutta ei se maistu meksikolaiselta. Jos haluaa syödä hyvää, maukasta ja halpaa ruokaa, suosittelen pikaruokapaikkoja. Seuraavaks meinasin hieman vertailla paikkoja, joissa on tullut syötyä täällä. Lähinnä ketjuja.
Pizza. Pizza on Jenkeissä parasta. Rasvaista. Maukasta. Ihanaa. Täydellistä. Se on ihan erilaista kuin Suomessa. Pohja on ehkä usein vähän paksumpi, juustoa on enemmän ja reunat (tärkein!) on isommat. Parasta pizzaa on ehdottomasti Papa John's. Jenkeistä ei voi lähteä maistamatta Papa John'sin pizzaa. Yks mun tuttu sanoi aika hyvin, että kun olet kerran syönyt Papa John'sissa, ei mikään muu pizza maistu enää miltään. Totta.
Hampurilaiset. Mäkkäri on siitä hyvä, et tietää aina varmasti mitä saa kun sieltä tilaa. Tällä reissulla en ole vielä syönyt yhtään mäkkärin hampparia, joten en nyt ihan tasan tarkkaan muista että maistuuko ne ihan sataprosenttisesti samalta kuin Suomessa. Nugetit on vähän pienempiä täällä kuin Suomessa. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin saa 6 nugettia yhdellä dollarilla. Aika hyvä diili. Ja dippejä saa valita niin monta kuin halajaa. I go for ranch. Tiimarin, eli Team Boxin nugetteja (20kpl) saa hintaan 3,70€. Ranskalaiset on yhtä hyviä kuin Suomessa, mun mielestä Mäkin ranskalaiset on parasta. Burger Kingiin Eelis ei enää suostu menemään, koska sai siellä kerran pahan hampurilaisen. Nojoo, ei se revitty possu -hampurilainen (possu ei ollut ehkä ihan parasta laatua) ollut ehkä mikään maailman paras, mutta kyllä mä menisin mielelläni Burger Kingiin uudestaan ja valitsisin jonkun toisen hampurilaisen koska muistaakseni ylipäätään BK:n hampparit on ihan hyviä. Pitää suostutella Eelistä. Wendy's on mun ehdoton suosikki. Pihvit ei ole pakasteesta ja muutenkin kaikki valmistetaan tuoreeltaan. Ehdottomasti paras ja mehukkain hampurilainen mun mielestä. Wendyn ranskalaiset on hyviä, koska ne saa natural-cuttina, eli niin että ne perunat on leikattu kuorineen. Wendyn nugetteja me maistettiin, eikä ne ollut ihan yhtä hyviä kuin Mäkkärin nugetit. Ihan ok silti. Näistä kaikista hamppariaterian saa halvemmalla kuin Suomesta. Mäkki on varmaan halvin, Wendy's ehkä kallein. Ja Wendysta saa silti aterian noin viidellä eurolla.
Kana. Kentucky Fried Chicken. Friteerattua, maailman parasta kanaa. Viikonloppuisin saa ämpärillisen (10 kanapalaa) ja muistaakseni kaksi sidea (juustomakaronia/pottumuusia/maissia/pieniä sämpylöitä "biscuits"/papuja/coleslawta/ym/ym) 10$ eli noin 7,40€. Riittää mainiosti kahdelle hengelle ja vielä huomisellekin. Et voi myöskään poistua Jenkeistä syömättä KFC:tä. Jos täälläpäin pyörii, niin suosittelen myös kokeilemaan Il Primoa, josta saa hyviä wingsejä ja kelpoa pizzaa. Olen saanut käsityksen että näitä on muuallakin Jenkeissä mut en nyt ole ihan satavarma. Il Primossa me syödään yleensä aina sunnuntaisin.
Buffet. Ainoa buffa, jossa ollaan syöty täällä taitaa olla Golden Corral. Siitä me tykätään kyllä tosi paljon. Siellä on ruokaa tarjolla ympäri maailman, jaoteltuina omiin sektoreihin. Liha paistetaan siinä nenän edessä ja saat itse päättää minkä kypsyisenä sen haluat. Jälkkäripöytä on ihana. Kaikkia mahdollisia erilaisia kakkuja, jätskiannoksia, suklaaputouksia, karkkeja, vaahtokarkkeja, you name it. Buffa maksaa muistaakseni jotain kymmenisen taalaa, juoma pitää ostaa erikseen. Löytyy myös alkoholijuomia. Suosittelen! Tosin näitäkin on tosi eritasoisia, esimerkiksi täällä on aika huonotasoinen, jotenkin sotkuinen, paikka. Orlandossa, Kissimmeessa, on meidän lemppari, siellä on siistiä ja hyvä valikoima ruokia. Siellä me syödään aina kun käydään Disneyssä. Toinen buffa mikä meidän pitäis tässä lähiaikoina testata, on Cici's. Se on lähinnä vissiin pizzabuffa, mut sieltä löytyy vaikka mitä muutakin ruokaa. Nyt siellä olis hyvä tarjous, 5$ (n. 3,7€) maksais buffa. Ja juoma erikseen täälläkin.
Muut ketjut. Ruby Tuesday :ssa ollaan käyty nyt pari kertaa, ja se on ihan OK. Löytyy ruokaa laidasta laitaan, salaattibuffaa, jälkkäreitä ja sellasta. Paljon erilaisia drinkkejä, oluita ym. En oo ihan täysin vakuuttunut. Näissä tämmösissä paikoissa vaan on mun mielestä jostain syystä tosi huono taso. Siis ruuan laadussa. En oikein osaa sanoa, mikä siinä mättää. Toinen on TGI Fridays. Sekin on ihan OK. Parempia drinksuja kuin Rubyssa. Ehkä ruokakin on vähän parempaa. Täältäkin löytyy vaikka mitä hamppareista ribseihin ja salaatteihin ja vaikka mihin. Kandee ehkä kokeilla. Ainakin drinksuja jos ei muuta. ;) Näissä ravintoloissa ruoka maksaa aina noin 10$ molemmin puolin, eli on se kuitenkin aika edullista onneks. Ja ps, esim Ruby Tuesdayssa on ollut tarjouksena kaksi olutta yhden hinnalla! Jotain, mikä Suomessa ei menis varmaan ikinä läpi.
Joo. Tästä mun blogista onkin nyt tullut ilmeisesti joku Amerikka-opas, eikä mikään kuulumis-blogi. Ehkei se haittaa. Näitä on kiva kokeilla. Jos näistä vaikka joskus olis jollekin hyötyä.
Ps, kuvat on Googlesta. Riittääkö?
tiistai 15. lokakuuta 2013
Helloo
Linjoilla taas! Meinaa pitää vähän kiirettä.
Mä kärsin yhä edelleenkin vähän jetlagista, meinaan nukahtaa pystyyn iltaisin 8 ja yhdeksän välillä, ja yöllä herään pitkin yötä pari kertaa, ja lopullisesti aina noin neljän ja kuuden välillä. Turhauttavaa. Vaikka toisaalta, meidän pitää aamuisin jo herätä seitsemän pintaan, joten siinä mielessä se on kai ihan fine. Olis vaan kiva valvoa välillä myöhempään kuin yhdeksään.
Aletaan aika hyvin jo asettua taloksi. Vaihdettiin huonetta vähän pienempään, mutta nyt meillä on oma telkkari. Eelis haluais jatkuvasti vaan katsoa änäriä, mut mun pitää kyllä vähän pistää vastaan. Onneks on ainakin kanavia, joilta valita. Vesalla on myös NetFlix, ja sitä ollaa aika ahkerasti tuijoteltu päivisin kun ollaan oltu vauvan kanssa sisällä. Ajattelin laittaa tähän vähän meidän aikataulua, niin näette minkälaisista asioista meidän päivät täällä koostuu.
n. klo 7.00 vauvalle ruokaa
9.30 vauvalle maitoa (nukutetaan se sisällä, ja sit mennään ulos rattaiden kanssa kun se nukkuu)
11.00 vauvalle ja meille ruokaa (tehdään itellemme mitä kaapeista sattuu löytymään)
13.30 vauvalle maitoa (saattaa nukahtaa taas)
15.00 vauvalle maitoa
16.30 vauvelille herkkua, hedelmää! (saattaa nukkua taas jos ei nukkunut aiemmin iltapäivällä)
noin klo 17.00 päivä meidän osalta loppuu.
Sen jälkeen meillä on vapaata ja saadaan tehdä mitä sattuu huvittamaan. Mennä uimaan, mennä kaupoille, mennä pyöräilemään, pelaamaan tennistä, salille. Tai voidaan vaikka hengailla vaan kotona ja tuijottaa telkkaria. Tai seiniä. Tosin. Kuka tulis Floridaan asti seiniä tuijottelemaan.. ;)
Viikonloppu oli kiva! Perjantaina käytiin illalla syömässä tossa lähiravintolassa. Juotiin muutamat drinkit ja syötiin hyvin. Se paikka oli ihan täynnä ja siellä oli livemusiikkiakin. Se on tosi kiva paikka, sinne on niin lyhyt matka. Ei edes viittä minuuttia pyörällä. Paikka on nimeltään Woody's Island Bar and Grille. Lauantaina me oltiin aamusta muutama tunti vauvan kanssa, ja sitten ampaistiin äkkiä altaalle ottamaan arskaa. Otettiin eväät mukaan ja syötiin lounasta siellä. Oli ihana lekotella auringossa ja käydä välillä polskimassa. Sunnuntaina sama juttu, käytiin aamulla ensin kaupoilla ja iltapäiväksi mentiin altaalle. Otin jopa päiväunetkin auringossa. Kumpikaan ei ole vielä ehtinyt edes polttaa itseään.
Tänään meidän on tarkoitus mennä tohon lähiostarille, kun siellä on tiistaisin iltapäivällä Farmers Market, eli siellä myydään paljon esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja muita maatilojen herkkuja. Tarkoitus on ostaa paljon ihania hedelmiä. Ananasta, papaijaa, persikoita.. Mitä sieltä löytyykin. Illemmalla on tarkoitus mennä altaalle vielä hetkeksi ennenkuin aurinko laskee noin seitsemän jälkeen.
Nää postaukset on nyt vielä toistaiseksi kuvattomia, mutta kuviakin on kyllä tulossa. Oon muuten huomannut, että täällä käy aika moni lukemassa, mutta kukaan ei jätä yhtään kommenttia. Buu! Kommentoikaa, kyselkää, kertokaa kuulumisia Suomesta. Kertokaa mistä asioista haluaisitte että kirjoittaisin. Mistä asioista haluaisitte nähdä kuvia. Pliide, vuorovaikutusta!
Piis.
Mä kärsin yhä edelleenkin vähän jetlagista, meinaan nukahtaa pystyyn iltaisin 8 ja yhdeksän välillä, ja yöllä herään pitkin yötä pari kertaa, ja lopullisesti aina noin neljän ja kuuden välillä. Turhauttavaa. Vaikka toisaalta, meidän pitää aamuisin jo herätä seitsemän pintaan, joten siinä mielessä se on kai ihan fine. Olis vaan kiva valvoa välillä myöhempään kuin yhdeksään.
Aletaan aika hyvin jo asettua taloksi. Vaihdettiin huonetta vähän pienempään, mutta nyt meillä on oma telkkari. Eelis haluais jatkuvasti vaan katsoa änäriä, mut mun pitää kyllä vähän pistää vastaan. Onneks on ainakin kanavia, joilta valita. Vesalla on myös NetFlix, ja sitä ollaa aika ahkerasti tuijoteltu päivisin kun ollaan oltu vauvan kanssa sisällä. Ajattelin laittaa tähän vähän meidän aikataulua, niin näette minkälaisista asioista meidän päivät täällä koostuu.
n. klo 7.00 vauvalle ruokaa
9.30 vauvalle maitoa (nukutetaan se sisällä, ja sit mennään ulos rattaiden kanssa kun se nukkuu)
11.00 vauvalle ja meille ruokaa (tehdään itellemme mitä kaapeista sattuu löytymään)
13.30 vauvalle maitoa (saattaa nukahtaa taas)
15.00 vauvalle maitoa
16.30 vauvelille herkkua, hedelmää! (saattaa nukkua taas jos ei nukkunut aiemmin iltapäivällä)
noin klo 17.00 päivä meidän osalta loppuu.
Sen jälkeen meillä on vapaata ja saadaan tehdä mitä sattuu huvittamaan. Mennä uimaan, mennä kaupoille, mennä pyöräilemään, pelaamaan tennistä, salille. Tai voidaan vaikka hengailla vaan kotona ja tuijottaa telkkaria. Tai seiniä. Tosin. Kuka tulis Floridaan asti seiniä tuijottelemaan.. ;)
Viikonloppu oli kiva! Perjantaina käytiin illalla syömässä tossa lähiravintolassa. Juotiin muutamat drinkit ja syötiin hyvin. Se paikka oli ihan täynnä ja siellä oli livemusiikkiakin. Se on tosi kiva paikka, sinne on niin lyhyt matka. Ei edes viittä minuuttia pyörällä. Paikka on nimeltään Woody's Island Bar and Grille. Lauantaina me oltiin aamusta muutama tunti vauvan kanssa, ja sitten ampaistiin äkkiä altaalle ottamaan arskaa. Otettiin eväät mukaan ja syötiin lounasta siellä. Oli ihana lekotella auringossa ja käydä välillä polskimassa. Sunnuntaina sama juttu, käytiin aamulla ensin kaupoilla ja iltapäiväksi mentiin altaalle. Otin jopa päiväunetkin auringossa. Kumpikaan ei ole vielä ehtinyt edes polttaa itseään.
Tänään meidän on tarkoitus mennä tohon lähiostarille, kun siellä on tiistaisin iltapäivällä Farmers Market, eli siellä myydään paljon esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja muita maatilojen herkkuja. Tarkoitus on ostaa paljon ihania hedelmiä. Ananasta, papaijaa, persikoita.. Mitä sieltä löytyykin. Illemmalla on tarkoitus mennä altaalle vielä hetkeksi ennenkuin aurinko laskee noin seitsemän jälkeen.
Nää postaukset on nyt vielä toistaiseksi kuvattomia, mutta kuviakin on kyllä tulossa. Oon muuten huomannut, että täällä käy aika moni lukemassa, mutta kukaan ei jätä yhtään kommenttia. Buu! Kommentoikaa, kyselkää, kertokaa kuulumisia Suomesta. Kertokaa mistä asioista haluaisitte että kirjoittaisin. Mistä asioista haluaisitte nähdä kuvia. Pliide, vuorovaikutusta!
Piis.
torstai 10. lokakuuta 2013
Finally here!
Terkut Jenkeistä!
Hyvänen aika, täällä me ny sitte ollaan! Ihanaa. Ah se tunne, kun laskeutuu Jenkkilän maankamaralle. Paras tunne ikinä. Ameriikan tuoksut ja kuumuus täällä Floridassa. Lennot meni olosuhteisiin nähden hyvin, nukkumisesta nyt tietenkään ei meikäläisellä tullu mitään. Eelis porskutti useamman tunnin. Pariisi ei hukannut meidän laukkuja, ja Dallasissakin päästiin ihan tosi nopeasti passintarkastusjonoista, parissakymmenessä minuutissa. Vähän siellä kyseltiin et miten mää aion luottokorttilaskut kolmessa kuukaudessa maksaa kun mulla ei oo tuloja. Olin ihan hiton kuumottunu koko tilanteesta koska se maahantulo on niin jännittävää aina. Meni senat ihan sakasin. Eelikselle se tarkastaja heitti vaan jotain läppää siitä et jos Eelis ei oo poistunut maasta 6.1.2014 mennessä niin tää tarkastaja tulee ite henkilökohtasesti Eeliksen perään.
Pariisi-Dallas -lento oli elämäni hirvein. Meillä ei ollut henkilökohtaisia viihdejärjstelmiä ollenkaan, kone oli aika vanha. Kaksi jotain elokuvaa näytettiin pikkunäytöiltä, mutta yks näyttö oli liian kaukana ja toinen liian lähellä. Yksitoista tuntia lentokoneessa polvet suussa ilman tekemistä käy nopeesti aika tylsäksi. Ostin Suomesta ihan huonoja lehtiä mukaan ja iPadistakin alkoi loppuajasta loppua akku. Fifty Shades of Grey pelasti mut onneks osittain. Dallas-Fort Myers -lennon minä nuokuin sen pari tuntia, en jaksanu edes lukea juorulehteä. Olin kyllä ihan poikki siinä vaiheessa. Tai molemmat oltiin. Noin 24 tunnin matkustamisen jälkeen maistu vihdoin uni kun päästiin vihdoin oikasemaan jalat sänkyyn. Unikin tuli ihan yllättävän hyvin, heräiltiin vasta puoli seitsemän aikoihin eikä jo esimerkiks neljältä.
Tänään ollaan touhuttu tässä kotona lähinnä. Totuteltu olemaan ja tutustuttu vauvaan. Vauva on maailman ihanin! Niin kiltti ja reipas ja hymyileväinen. Ja niin rakastunut Eelikseen. Käytiin myös Anna-Sofian futisreeneissä ja se oli niin hauskaa. Oikeesti mitä siitä tulee kun laitetaan kahdeksan seittemänvuotiasta tyttöä kentälle ja käsketään juosta pallon perässä? No jokaikinen juoksee. Ja yrittää tehdä maalin. Oli vastassa sitten oman joukkuen pelaaja tai vastustajan, tai oma maali tai toisten maali. Tässä kuumuudessa vielä niin huhu! Kyllä on lapset hikisiä ja väsyneitä sen jälkeen.
Äsken käytiin Eeliksen kanssa pyörällä Dollarin kaupassa ja hengailemassa. Tosin meillä ei oo pyöriin lukkoja eikä noissa lähikaupoissa missään myyty niitä. Joten Eelis hengas pyörien kanssa ulkona kunmä kävin ostamassa kahvia. Saas nähdä aamulla, mitä myrkkyä se on. Huomenna mennään lasten kanssa Halloween-kauppaan ja viikonloppuna koristellaan talo! Yritetään myös löytää meille hyvät puvut. Käydään myös esim Walmartissa, pakko löytää pyöriin ne lukot, ja pakko ostaa pyöriin myös lamput. Täällä on ihan älyttömän vaarallista pimeällä kulkea pyörillä, kun katuvalot on niin huonot ja on oikeesti ihan pilkkopimeää.
Nyt meitä väsyttää ihan älyttömästi, mut meidän on pakko valvoa vähintään kymmeneen -mielummin yli, että saadaan aikaeroa vähän tasattua. Vois nukahtaa pystyyn.
Terkkuja!
Ps, on niiin kuuma.
Hyvänen aika, täällä me ny sitte ollaan! Ihanaa. Ah se tunne, kun laskeutuu Jenkkilän maankamaralle. Paras tunne ikinä. Ameriikan tuoksut ja kuumuus täällä Floridassa. Lennot meni olosuhteisiin nähden hyvin, nukkumisesta nyt tietenkään ei meikäläisellä tullu mitään. Eelis porskutti useamman tunnin. Pariisi ei hukannut meidän laukkuja, ja Dallasissakin päästiin ihan tosi nopeasti passintarkastusjonoista, parissakymmenessä minuutissa. Vähän siellä kyseltiin et miten mää aion luottokorttilaskut kolmessa kuukaudessa maksaa kun mulla ei oo tuloja. Olin ihan hiton kuumottunu koko tilanteesta koska se maahantulo on niin jännittävää aina. Meni senat ihan sakasin. Eelikselle se tarkastaja heitti vaan jotain läppää siitä et jos Eelis ei oo poistunut maasta 6.1.2014 mennessä niin tää tarkastaja tulee ite henkilökohtasesti Eeliksen perään.
Pariisi-Dallas -lento oli elämäni hirvein. Meillä ei ollut henkilökohtaisia viihdejärjstelmiä ollenkaan, kone oli aika vanha. Kaksi jotain elokuvaa näytettiin pikkunäytöiltä, mutta yks näyttö oli liian kaukana ja toinen liian lähellä. Yksitoista tuntia lentokoneessa polvet suussa ilman tekemistä käy nopeesti aika tylsäksi. Ostin Suomesta ihan huonoja lehtiä mukaan ja iPadistakin alkoi loppuajasta loppua akku. Fifty Shades of Grey pelasti mut onneks osittain. Dallas-Fort Myers -lennon minä nuokuin sen pari tuntia, en jaksanu edes lukea juorulehteä. Olin kyllä ihan poikki siinä vaiheessa. Tai molemmat oltiin. Noin 24 tunnin matkustamisen jälkeen maistu vihdoin uni kun päästiin vihdoin oikasemaan jalat sänkyyn. Unikin tuli ihan yllättävän hyvin, heräiltiin vasta puoli seitsemän aikoihin eikä jo esimerkiks neljältä.
Tänään ollaan touhuttu tässä kotona lähinnä. Totuteltu olemaan ja tutustuttu vauvaan. Vauva on maailman ihanin! Niin kiltti ja reipas ja hymyileväinen. Ja niin rakastunut Eelikseen. Käytiin myös Anna-Sofian futisreeneissä ja se oli niin hauskaa. Oikeesti mitä siitä tulee kun laitetaan kahdeksan seittemänvuotiasta tyttöä kentälle ja käsketään juosta pallon perässä? No jokaikinen juoksee. Ja yrittää tehdä maalin. Oli vastassa sitten oman joukkuen pelaaja tai vastustajan, tai oma maali tai toisten maali. Tässä kuumuudessa vielä niin huhu! Kyllä on lapset hikisiä ja väsyneitä sen jälkeen.
Äsken käytiin Eeliksen kanssa pyörällä Dollarin kaupassa ja hengailemassa. Tosin meillä ei oo pyöriin lukkoja eikä noissa lähikaupoissa missään myyty niitä. Joten Eelis hengas pyörien kanssa ulkona kunmä kävin ostamassa kahvia. Saas nähdä aamulla, mitä myrkkyä se on. Huomenna mennään lasten kanssa Halloween-kauppaan ja viikonloppuna koristellaan talo! Yritetään myös löytää meille hyvät puvut. Käydään myös esim Walmartissa, pakko löytää pyöriin ne lukot, ja pakko ostaa pyöriin myös lamput. Täällä on ihan älyttömän vaarallista pimeällä kulkea pyörillä, kun katuvalot on niin huonot ja on oikeesti ihan pilkkopimeää.
Nyt meitä väsyttää ihan älyttömästi, mut meidän on pakko valvoa vähintään kymmeneen -mielummin yli, että saadaan aikaeroa vähän tasattua. Vois nukahtaa pystyyn.
Terkkuja!
Ps, on niiin kuuma.
perjantai 13. syyskuuta 2013
Kertomuksia edellisiltä reissuilta
Tästä tulee sitten pitkä postaus. Ajattelin hieman kertoa kahdesta edellisestä kerrasta, jolloin perheeni kanssa ollaan lomailtu Floridassa. Ollaan siis oltu siellä vuosina 2010 ja 2012. Molemmilla kerroilla viihdyttiin pari viikkoa, tosin tällä jälkimmäisellä kerralla viihdyttiin myös New Yorkissa nelisen päivää. Molemmilla reissuilla on mukana ollut mun vanhemmat, veli, sisko ja sen kihlattu, sekä mun kummitäti, eli tämän mun pikkuserkun, Vesan, äiti. Molemmat reissut sijoittuvat tähän samaan ajankohtaan, lokakuuhun. Sää Floridassa on suomalaiselle paratiisimainen, lämpöä n. 30 astetta. Ensimmäisellä kerralla satoi yhtenä päivänä sillä aikaa kun oltiin shoppailemassa. ;) Myrskykausihan siellä on ollut menossa (kestää kesäkuusta marraskuuhun), mutta suuremmilta myrskyiltä ollaan onneksemme vältytty. Tosin jälkimmäisellä matkalla kun lähdettiin New Yorkista, iski sinne seuraavana päivänä paljon puhuttu hurrikaani Sandy. Oli aika uskomatonta lueskella kotimaassa uutisia ja katsella kuvia vedenvaltaamasta kaupungista ja samoista paikoista joissa oltiin juuri oltu. Onneksi päästiin tuurilla myrskyä karkuun.
Ensimmäisellä kerralla lennettiin New Yorkin kautta Miamiin. Miamissa oltiin yksi yö ja majoituttiin lentokenttähotellissa. Hotelli oli La Quinta Miami Airport East. La Quintan hotellit ovat tulleet näiden reissujen aikana aika tutuiksi, ja voin kyllä suositella ihan täydestä sydämestä. Näitä löytyy käsittääkseni ympäri Jenkkejä, ja mielestäni nämä on hintaansa nähden tosi kivoja (lyhyeen majoittumiseen). Hotellit on hyvillä paikoilla (lentokenttien jne. läheisyydessä). Itse Miamia me ei olla nähty ollenkaan, koska seuraavana päivänä Vesa ja Socorro (Vesan vaimo) tuli meitä autolla La Quintaan vastaan. Me vuokrattiin auto ja otettiin suunnaksi yksi Jenkkilän suurimmista outlet-ostoskeskuksista, Sawgrass Mills. Siell vierähti tunti jos toinenkin. Suosittelen ehdottomasti kaikkia Florida-matkaajia käymään. Illalla me ajettiin jo määränpäähämme, Cape Coraliin. Miamista Cape Coraliin on noin 195km, ja matka taittuu Floridan rämeikköjen halki. Pari viikkoa kului leppoisasti shoppaillen (hyviä shoppailumestoja mm. Miromar Outlets Naplesissa, Tanger Outlet matkalla Sanibelin beachille, Edison Mall lähellä Cape Coralia). Muutamana päivänä irtauduttiin uima-altaalta ja mentiin nauttimaan Meksikonlahden aalloista. Käytiin sekä Fort Myersin rannalla, sekä Sanibelin saarella muutaman kerran. Varsinkin Sanibel on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!
Oma kappale pitää varmasti omistaa Disney Worldille. Walt Disney World sijaitsee Orlandossa. Orlandoon on Cape Coralista vajaan kolmensadan kilometrin ajomatka, eli useampi tunti hujahtaa. Lähdettiin matkaan koko porukalla, ja varattiin Kissimmeesta huoneet pariksi yöksi. Hotelli oli aikamoinen läävä, mutta toinen silmä auki siellä sai hyvin muutaman yön nukuttua. Puistot joissa vierailtiin, oli tietenkin Magic Kingdom, Disney's Hollywood Studios ja toinen vesipuistoista, Blizzard Beach. Kaikki puistot oli ihan älyttömiä, jotain mistä pieni prinsessa-Emilia on koko ikänsä vain osannut haaveilla. Ei sitä oikein osaa edes kuvailla, se tunnelma pitää itse kokea.Orlandosta löytyy myös tosi hyvä ostoskeskus, Premium Outlets.
Ensimmäisellä kerralla lennettiin New Yorkin kautta Miamiin. Miamissa oltiin yksi yö ja majoituttiin lentokenttähotellissa. Hotelli oli La Quinta Miami Airport East. La Quintan hotellit ovat tulleet näiden reissujen aikana aika tutuiksi, ja voin kyllä suositella ihan täydestä sydämestä. Näitä löytyy käsittääkseni ympäri Jenkkejä, ja mielestäni nämä on hintaansa nähden tosi kivoja (lyhyeen majoittumiseen). Hotellit on hyvillä paikoilla (lentokenttien jne. läheisyydessä). Itse Miamia me ei olla nähty ollenkaan, koska seuraavana päivänä Vesa ja Socorro (Vesan vaimo) tuli meitä autolla La Quintaan vastaan. Me vuokrattiin auto ja otettiin suunnaksi yksi Jenkkilän suurimmista outlet-ostoskeskuksista, Sawgrass Mills. Siell vierähti tunti jos toinenkin. Suosittelen ehdottomasti kaikkia Florida-matkaajia käymään. Illalla me ajettiin jo määränpäähämme, Cape Coraliin. Miamista Cape Coraliin on noin 195km, ja matka taittuu Floridan rämeikköjen halki. Pari viikkoa kului leppoisasti shoppaillen (hyviä shoppailumestoja mm. Miromar Outlets Naplesissa, Tanger Outlet matkalla Sanibelin beachille, Edison Mall lähellä Cape Coralia). Muutamana päivänä irtauduttiin uima-altaalta ja mentiin nauttimaan Meksikonlahden aalloista. Käytiin sekä Fort Myersin rannalla, sekä Sanibelin saarella muutaman kerran. Varsinkin Sanibel on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!
Oma kappale pitää varmasti omistaa Disney Worldille. Walt Disney World sijaitsee Orlandossa. Orlandoon on Cape Coralista vajaan kolmensadan kilometrin ajomatka, eli useampi tunti hujahtaa. Lähdettiin matkaan koko porukalla, ja varattiin Kissimmeesta huoneet pariksi yöksi. Hotelli oli aikamoinen läävä, mutta toinen silmä auki siellä sai hyvin muutaman yön nukuttua. Puistot joissa vierailtiin, oli tietenkin Magic Kingdom, Disney's Hollywood Studios ja toinen vesipuistoista, Blizzard Beach. Kaikki puistot oli ihan älyttömiä, jotain mistä pieni prinsessa-Emilia on koko ikänsä vain osannut haaveilla. Ei sitä oikein osaa edes kuvailla, se tunnelma pitää itse kokea.Orlandosta löytyy myös tosi hyvä ostoskeskus, Premium Outlets.
Ensimmäisellä reissulla me loppuajasta lähdettiin vielä muutamaksi yöksi toisten sukulaistemme, Tommin ja Sonjan luo itä-Floridaan, Lake Worthiin. Tommi ja Sonja ovat asuneet niin kauan kuin muistan aina kesät Suomessa ja talvet Floridassa. Nyt päästiin ensimmäistä kertaa katsomaan missä ne asuvat. Se oli oikein mukava eläkeläisten asuinalue, "kerrostaloja" oli useita ja niiden keskeltä löyty uima-allasta, saunaa, ym viihdykettä. Sieltä meillä olikin sitten matkan lopuksi lyhyt matka ajella aamuruuhkissa Miamin lentokentälle ja kotia kohti.
Toisella reissulla me lennettiin ensin New Yorkin kautta Tampaan, jonne Vesa ja Soco tuli taas meitä vastaan. Tällä kertaa oltiin vuokrattu yhdessä kaksikerroksinen asunto Orlandon Kissimmeesta, paikasta nimeltä Seven Dwarfs Lane. Se oli myös 24h vartioitu ja aidoitettu asuinalue, josta löytyi kuntosalia, uima-allasta, ulkoilma poreallasta, tenniskenttiä jne jne. Ihan uskomattoman suloinen ja edullinen paikka. Tarkoituksena oli siis taas tutustua vähän Disney Worldin maailmaan. Ensimmäisenä me käytiin tällä kertaa Downtown Disneyssa joka oli maksuton alue josta löytyi ravintoloita, kauppoja ja Disney-tunnelmaa.Tällä kertaa meidän toinen kohde oli Disney's Animal Kingdom joka oli ikäänkuin eläinpuisto, joka oli jaoteltu maanosittain, ja joka maanosasta löytyi sille tyypillisiä eläimiä ja myös joitain huvilaitteita. Yhtenä päivänä meidän oli pakko käydä taas Magic Kingdomissa, ja tällä kertaa jaksettiin jäädä jopa katsomaan jokailtainen ilotulitus. Mahtava show! Viimeisenä päivänä ennen lähtöä me mentiin vielä muutamaksi tunniksi hikoilemaan Disneyn toiseen vesipuistoon, Typhoon Lagooniin. Cape Coralissa meidän lomailu ei juurikaan poikennut edellisestä, otettiin aurinkoa, käytiin syömässä, shoppailtiin. Täydellistä.
Viimeisiksi päiviksi matkattiin siis New Yorkiin. Tampassa yövyttiin taas La Quintassa, tällä kertaa La Quinta Tampa Airportissa. Yövyttiin siellä muuten myös menomatkalla. New Yorkiin lennettiin Tampasta muutama tunti. Otettiin iso tilataksi kohti Brooklynia, josta oltiin vuokrattu meille asunto. Asuttiin Brooklyn Suites-nimisessä paikassa tilavassa Family Suitessa Classon Avenuella. Kyseinen katu oli todella rauhallinen, mutta pakko myöntää että jo seuraavalla kadulla vähän jännitti. Otettiin heti ensimmäisenä iltana suunnaksi Battery Park josta rannalta käsin katsastettiin Vapaudenpatsas, ja lähdettiin valumaan kohti Manhattania. Käytiin esimerkiksi WTC:n muistopaikalla. Siitä oli lyhyt matka Century 21:iin. Shoppailemaan! New Yorkin reissulla ehdittiin pienessä ajassa nähdä aika paljon. Empire State Building, jonne liput oli parikymmentä taalaa ja päästiin tosi nopeasti sinne lähes jonottamatta. Käytiin tosin päiväsaikaan, saattoi johtua myös siitä. Illallahan sinne kannattaisi mennä kun kaupungin valot loistaa. Central Parkissa vietettiin iltapäivä kävellen ja pysähdyttiin myös drinkeille. West Villagessa käytiin mm. Sinkkuelämää-Carrien portailla sekä syömässä maailman parhaimmat kuppikakut Magnolia Bakeryssa. Ajeltiin myös kerran hop on-hop off - bussilla, ja käytiin mm. Harlemissa. Brooklyn Bridgella ja Brooklyn Bridge Parkissa käytiin viimeisenä päivänä ennen lentokentälle lähtöä. Tietenkään ei voi olla mainitsematta myös esim. Rockefeller Centeria (buu, ei käyty luistelemassa), Gran Central Terminalia, Trump Toweria, New York Public Librarya (tosin se oli juuri mennyt kiinni kun päästiin ovelle :/) jne jne. Ihan mahtava kaupunki! Liikuttiin aina kaupunkiin päin metrolla (helppoa ja halpaa) ja yleensä iltamyöhällä tultiin aina taksilla takaisin Brooklyniin. Ajomatka sinne kesti muistaakseni n. 45min. New York on ihan mahtava kaupunki ja aion ehdottomasti mennä sinne vielä uudestaan. Ainoaksi ongelmaksi koitui mun paniikkihäiriö, joka ei oikein tykännyt hektisestä kaupungista ja ihmispaljoudesta. En saanut oikein rauhoittavillakaan oireita kuriin. Mutta kyllä mä silti menen vielä New Yorkiin!
Viime viikonloppuna tulevalta etupihalta bongattua...
Parimetrinen alligaattori-vauva! How cute! (not..) Joku paikallinen RSPCA sen tuli sitten noutamaan. Huh.
perjantai 6. syyskuuta 2013
Käytännön juttuja
Oho. Nyt on sitten asunto irtisanottu ja työkuviot selvitetty. Emilia saa onnekseen jatkaa nykyisessä työssään ja Eelis varmasti löytää jonkun sopivan työpaikan sitten kun kotiudutaan. Eeliksellehän tarjottiin jatkopaikkaa (koulunkäyntiohjaajana) joka olisi pitänyt aloittaa heti sivarin jälkeen. Pidetään peukkuja että paikka olis vielä tarjolla kun tullaan takaisin! Asunnon kanssa meni hommat siinä mielessä vähän plörinäksi, että ei ehditty irtisanoa asuntoa ennen kuunvaihdetta. Joudutaan siis maksamaan vielä lokakuusta jotain (toivotaan ettei koko summaa!) vaikka muutetaan jo pois. Ei voi mitään. Saas nähdä mitenkä me löydetään uusi asunto kun tullaan takaisin. :) Joku kaunis saunallinen kaksio olisi hakusessa ja mielellään Lutakosta. Ihan siis sellaset normikriteerit.
Eli hoi! Lokakuun alusta vapautuu tosi kiva yksiö Lutakosta. Asunnosta löytyy sauna, suuri lasitettu parveke ja astianpesukone, unohtamatta järvinäkymiä. Neliöitä on nelisenkymmentä. Vuokra 670€/kuukausi ja siihen päälle vesi ja sähkö. Autopaikan saa jonottamalla. Takuuvuokra oli 2x vuokra. Ottakaa koppia ja kertokaa kavereille! Asunto on loistava esimerkiksi pariskunnalle.
Lentoja ei olla vielä ostettu, tarkoitus olisi ostaa ne pikimmiten. Ensin pitää vain odotella että Emilian perhe päättää, missä aikoo joulunsa viettää. Jos me ostetaan paluuliput tammikuun alkuun ja porukat päättääkin jäädä kotiin, niin ei oikein houkuttele ajatus viettää joulua kahdestaan kaukana kotoa. Turistiviisumillahan ei Jenkkeihin käsittääkseni ole asiaa, ellei ole jo mennessä asianmukaista paluulippua hankittuna. Näissä asioissa ollaan nykyisin tosi tarkkoja, koska halutaan kitkeä laiton maahanmuutto. Emilian pikkuserkkukin lähtee perheineen jouluksi Peruun, joten siinäkin mielessä olisi mukavaa ettei tarvitsisi viettää joulua täysin kahdestaan isossa talossa. Emilian pikkuserkun vaimo on tosiaan Perulainen, joten huomaamattaanhan tässä oppii sitten muutaman sanan myös halutessaan espanjaa. ;) Ja lapset - no ne on tietysti kolmikielisiä! Sujuu niin suomi, englanti kuin espanjakin.
Lentolippujen jälkeen pitääkin sitten hankkia Eelikselle ESTA , sillä Emilian ESTA on vielä edellisestä matkasta voimassa. Viisumeita me ei tarvita, sillä viisumitta saa matkustaa Yhdysvaltoihin korkeintaan 90 päiväksi. Meillä se alittuu sopivasti. Luottokortti esimerkiksi autonvuokrausta varten (vaaditaan) on haettu ja tilattu. ;) Huom Emilia! Luottokorttia EI käytetä esim. Victoria's Secretilla.
Tarkoitus on siis asua Emilian pikkuserkun perheen talossa, jossa meille on varattuna oma makuuhuone ja kylpyhuone. Talo sijaitsee aidatulla ja vartioidulla asuinalueella. Alue on kaunis ja puistomainen, jossa nurmikotkin on leikattu särmästi kuten Täydellisissä Naisissa konsanaan. ;) Alueella on oma uima-allasalue, tenniskentät, koripallokentät, leikkipuisto ja muistaakseni jopa kuntosalikin, vapaasti käytettävissä! En ole ikinä ollut oikein tenniksen ystävä (miten se pallo pitäisi muka saada verkon yli?), mutta nyt olen päättänyt että Eelis saa leipoa musta kunnon Serena Williamsin! Tässä muutama kuva tulevista maisemista:
Suurin ja hirvein ja ärsyttävin rojekti tässä tulee olemaan tuo asunnon pakettiin laitto. Ollapa rikas ja laittaa joku tekemään se meidän puolesta. Mutta ei. Olen kahminut Hesestä jo ranskalaislaatikoita talteen, sillä pian alkaa pakkausurakka. Olis hienoa saada tehtyä se fiksusti ja järkevästi niin, että sitten kun tullaan takaisin, kaikki tavarat kätevästi vielä kaiken lisäksi löytyy. Onnea vaan meidän molempien porukoille, sillä niiden varastoihinhan meidän tavarat pariksi kuukaudeksi muuttavat. Luojan kiitos molemmat asuvat omakotitaloissa, joten eiköhän tilaa siksi aikaa riitä.
Blogin ulkoasu varmaan muokkautuu hiljalleen tähän suuntaan ja sitten toiseen, tämä kaikki on niin uutta mulle vielä että testailen kaikenlaista. Haluan kuitenkin pitää kaiken mahdollisimman simppelinä, siitä on niin kauan kun olen viimeksi koodaillut (:D), joten en oikein muista enää mitään. Ja itseäni vähän hämmentää kun en oikein tiedä kirjoittaisinko minä-muodossa vai Emilia ja Eelis-muodossa. Kaikista helpointa varmaan kuitenkin että kirjoitan tästä lähtien minä-muodossa, sillä Eelis teki jo aika selväksi että ei aio blogin kirjoittamiseen osallistua. Ehkä saan sen joku kerta ylipuhuttua. ;)
Muutaman tunnin päästä otetaan nokka kohti Helsinkiä ja huippujalkapalloa. Suomi-Espanja MM-karsinta! Viikonlopun aikana soitellaan myös pikkuserkun, eli Vesan, kanssa joskos saatais lentoliput ostettua.
Kommentoikaa jotain kivaa jooko. Et tiiän että kommentointi-mahdollisuus toimii ja kaikki on ok!
Ps, noi kuvat menee nyt näköjään miten sattuu. Menköön toistaseksi. Sori! Ja hei niitä saa klikkaamalla isommaksi!
Eli hoi! Lokakuun alusta vapautuu tosi kiva yksiö Lutakosta. Asunnosta löytyy sauna, suuri lasitettu parveke ja astianpesukone, unohtamatta järvinäkymiä. Neliöitä on nelisenkymmentä. Vuokra 670€/kuukausi ja siihen päälle vesi ja sähkö. Autopaikan saa jonottamalla. Takuuvuokra oli 2x vuokra. Ottakaa koppia ja kertokaa kavereille! Asunto on loistava esimerkiksi pariskunnalle.
Lentoja ei olla vielä ostettu, tarkoitus olisi ostaa ne pikimmiten. Ensin pitää vain odotella että Emilian perhe päättää, missä aikoo joulunsa viettää. Jos me ostetaan paluuliput tammikuun alkuun ja porukat päättääkin jäädä kotiin, niin ei oikein houkuttele ajatus viettää joulua kahdestaan kaukana kotoa. Turistiviisumillahan ei Jenkkeihin käsittääkseni ole asiaa, ellei ole jo mennessä asianmukaista paluulippua hankittuna. Näissä asioissa ollaan nykyisin tosi tarkkoja, koska halutaan kitkeä laiton maahanmuutto. Emilian pikkuserkkukin lähtee perheineen jouluksi Peruun, joten siinäkin mielessä olisi mukavaa ettei tarvitsisi viettää joulua täysin kahdestaan isossa talossa. Emilian pikkuserkun vaimo on tosiaan Perulainen, joten huomaamattaanhan tässä oppii sitten muutaman sanan myös halutessaan espanjaa. ;) Ja lapset - no ne on tietysti kolmikielisiä! Sujuu niin suomi, englanti kuin espanjakin.
Lentolippujen jälkeen pitääkin sitten hankkia Eelikselle ESTA , sillä Emilian ESTA on vielä edellisestä matkasta voimassa. Viisumeita me ei tarvita, sillä viisumitta saa matkustaa Yhdysvaltoihin korkeintaan 90 päiväksi. Meillä se alittuu sopivasti. Luottokortti esimerkiksi autonvuokrausta varten (vaaditaan) on haettu ja tilattu. ;) Huom Emilia! Luottokorttia EI käytetä esim. Victoria's Secretilla.
Tarkoitus on siis asua Emilian pikkuserkun perheen talossa, jossa meille on varattuna oma makuuhuone ja kylpyhuone. Talo sijaitsee aidatulla ja vartioidulla asuinalueella. Alue on kaunis ja puistomainen, jossa nurmikotkin on leikattu särmästi kuten Täydellisissä Naisissa konsanaan. ;) Alueella on oma uima-allasalue, tenniskentät, koripallokentät, leikkipuisto ja muistaakseni jopa kuntosalikin, vapaasti käytettävissä! En ole ikinä ollut oikein tenniksen ystävä (miten se pallo pitäisi muka saada verkon yli?), mutta nyt olen päättänyt että Eelis saa leipoa musta kunnon Serena Williamsin! Tässä muutama kuva tulevista maisemista:
Takapiha. Muutama viikko sitten tuossa takapihan vesistössä polskutteli alligaattori menemään.....
Palmut särmässä.
Uima-allasaluetta, jolla ei tule varmaan tänäkään vuonna olemaan kova tungos. Floridalaisillahan on nimittäin talvi menossa ja niiden mielestä on kylmä. Meille kyllä kelpaa tuo 20-30 asteen lämpötila oikein hyvin.
Ja koti :)
Suurin ja hirvein ja ärsyttävin rojekti tässä tulee olemaan tuo asunnon pakettiin laitto. Ollapa rikas ja laittaa joku tekemään se meidän puolesta. Mutta ei. Olen kahminut Hesestä jo ranskalaislaatikoita talteen, sillä pian alkaa pakkausurakka. Olis hienoa saada tehtyä se fiksusti ja järkevästi niin, että sitten kun tullaan takaisin, kaikki tavarat kätevästi vielä kaiken lisäksi löytyy. Onnea vaan meidän molempien porukoille, sillä niiden varastoihinhan meidän tavarat pariksi kuukaudeksi muuttavat. Luojan kiitos molemmat asuvat omakotitaloissa, joten eiköhän tilaa siksi aikaa riitä.
Blogin ulkoasu varmaan muokkautuu hiljalleen tähän suuntaan ja sitten toiseen, tämä kaikki on niin uutta mulle vielä että testailen kaikenlaista. Haluan kuitenkin pitää kaiken mahdollisimman simppelinä, siitä on niin kauan kun olen viimeksi koodaillut (:D), joten en oikein muista enää mitään. Ja itseäni vähän hämmentää kun en oikein tiedä kirjoittaisinko minä-muodossa vai Emilia ja Eelis-muodossa. Kaikista helpointa varmaan kuitenkin että kirjoitan tästä lähtien minä-muodossa, sillä Eelis teki jo aika selväksi että ei aio blogin kirjoittamiseen osallistua. Ehkä saan sen joku kerta ylipuhuttua. ;)
Muutaman tunnin päästä otetaan nokka kohti Helsinkiä ja huippujalkapalloa. Suomi-Espanja MM-karsinta! Viikonlopun aikana soitellaan myös pikkuserkun, eli Vesan, kanssa joskos saatais lentoliput ostettua.
Kommentoikaa jotain kivaa jooko. Et tiiän että kommentointi-mahdollisuus toimii ja kaikki on ok!
Ps, noi kuvat menee nyt näköjään miten sattuu. Menköön toistaseksi. Sori! Ja hei niitä saa klikkaamalla isommaksi!
torstai 5. syyskuuta 2013
Step one
Huuh tässä ollaan. Blogeja monia vuosia lukeneena en voi väittää ettei ikinä olisi tullut mieleen perustaa omaa blogia. Jostain syystä en ole sitä tehnyt. Tai ehkä juurikin siksi, että mitään sen erityisempää syytä blogin perustamiselle ei ole ollut. Nyt on aika kuitenkin toteuttaa haaveita, nimittäin me lähdetään Eeliksen, eli poikaystäväni, avopuolisoni, kanssa rapakon taakse. Ja mikä olisikaan helpompi tapa kertoilla tutuille kuulumisia, kuin perustaa oma pieni reissublogi.
Ketä me ollaan?
Me ollaan Emilia ja Eelis, 24- ja 21- vuotiaat seurustelevat ihmiset Keski-Suomesta. Alunperin Jämsänkoskelta ja Jämsästä, nykyisin Jyväskylästä. Emilia tekee rankkaa duunia Hesburgerissa ja samalla yrittää suoriutua kunniallisesti restonomin opinnoista (tosin tää reissuun lähteminen ei nyt ihan hirveästi tue edellistä lausetta) ja Eelis taas on viimeisen vuoden suorittanut siviilipalvelustaan koulunkäyntiavustajana.
Minne me ollaan menossa?
Emilian sukulaiset asuu perheineen Cape Coralissa, Floridassa. Emilia on siellä pari kertaa aiemmin lomaillut oman perheensä kanssa, joten mestat on tutut. Nyt olisikin tarkoitus viihtyä vähän pidempään, näillä näkymin noin kolmisen kuukautta.. Eelikselle kerta on ensimmäinen rapakon takana, JAIKS! Tarkoitus on siis lähteä heti Eeliksen sivarin päättymisen, 10.10, jälkeen. Paluu on Emilian perheestä riippuen (tuleeko ne viettämään USA-joulua) joko ennen joulua tai uuden vuoden jälkeen.
Ketä me ollaan?
Me ollaan Emilia ja Eelis, 24- ja 21- vuotiaat seurustelevat ihmiset Keski-Suomesta. Alunperin Jämsänkoskelta ja Jämsästä, nykyisin Jyväskylästä. Emilia tekee rankkaa duunia Hesburgerissa ja samalla yrittää suoriutua kunniallisesti restonomin opinnoista (tosin tää reissuun lähteminen ei nyt ihan hirveästi tue edellistä lausetta) ja Eelis taas on viimeisen vuoden suorittanut siviilipalvelustaan koulunkäyntiavustajana.
Minne me ollaan menossa?
Emilian sukulaiset asuu perheineen Cape Coralissa, Floridassa. Emilia on siellä pari kertaa aiemmin lomaillut oman perheensä kanssa, joten mestat on tutut. Nyt olisikin tarkoitus viihtyä vähän pidempään, näillä näkymin noin kolmisen kuukautta.. Eelikselle kerta on ensimmäinen rapakon takana, JAIKS! Tarkoitus on siis lähteä heti Eeliksen sivarin päättymisen, 10.10, jälkeen. Paluu on Emilian perheestä riippuen (tuleeko ne viettämään USA-joulua) joko ennen joulua tai uuden vuoden jälkeen.
Täsä me ollaan.
Ja tänne me ollaan menossa. Under the coconut tree.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)