Voihan jännitys!

Apua, mihin aika kuluu? Aikamoista hässäkkää ollut nämä viimeiset viikot. On ollut töitä, pikkujouluja, pakkausta, muuttoa, vaikka mitä. Nyt on kuitenkin asiat aikalailla mallillaan, muutto on suurimmaksi osaksi hoidettu tänään pois alta ja kämppäkin jo loppusilausta vaille loppusiivottu. Auta armias mitä me tehtäisiin ilman meidän porukoita, tattista vaan muutto- ja siivousavusta molempien vanhemmille. Mulla on itselläni huomenna viimeinen työpäivä tällä erää, sen jälkeen otankin aikalailla iisisti porukoiden luona seuraavan viikon ja koitan miettiä että mitä ihmettä pakkaan reissuun mukaan ja mitä jätän pois. Eelikselle tosiaan jätettiin vielä sänky, telkkari ja Xbox (tietty) Jyväskylään, joten se saa asustella siellä vielä viikon.

Mullahan oli ihan väärää tietoa sen kansainvälisen ajokortin suhteen. Ei sitä tarvita enää, Floridan osavaltio on tehnyt sellaisen päätöksen hiljattain, ettei sitä siellä enää vaadita. Osavaltiosta riippuen se ilmeisesti siis vaihtelee. Joten onneksi ei menty siihen tuhlaamaan rahoja. ESTA saatiin viimein eilen hommattua Eelikselle, omaani vaan vähän päivittelin. Matkavakuutusten kanssa on vielä vähän hässäkkää. Nimittäin meidän matkavakuutukset on voimassa sen 45vrk, ja ilmeisesti saisin ainakin itelleni matkavakuutuksen kolmeksi kuukaudeksi hieman edullisemmin, jos liittäisin sen meidän kotivakuutukseen. Mut sehän sitten tarkottais myös sitä, että meidän kotivakuutus jäis vielä voimaan. Mun täytyy ens viikolla mennä selvittelemään vakuutusyhtiöön et mitä kannattais tehdä. Ilman matkavakuutusta ei oo reissuihin mitään asiaa, muistakaa se!

Cape Coralissa on lähiaikoina satanut ihan urakalla ja ollut muutenkin vähän kurja sää. Tai siis, lämmintä on ollut, mutta sateista ja ukkosmyrskyjä. Nyt siellä ilmeisesti ainakin toistaiseksi vähän selkenee. Myös tulevat sääennusteet lupailee, että kun me saavutaan maahan niin saatais nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Toivottavasti pitää paikkaansa. Toisaalta mua ei hirveästi huoleta, jos siellä satelee silloin tällöin vettä, eiköhän me kolmessa kuukaudessa ehditä jonkunlainen rusketus saada pintaan ;) (tärkein asia huom!)

Ennustuksia. Ja 9.10 --> ollaan siis mestoilla.

Ihan mahtavaa, äiti oli varannut meille Disney-UV:n! Kolmen makuuhuoneen huoneistossa vietetään 30.12-1.1. Tarkoituksena tällä kertaa tutustua yhtenä päivänä Universal Studioihin ja vuosi vaihtuu tietysti Magic Kingdomissa ilotulitusten loisteessa. Jos säät sallii (=on tarpeeksi lämmin), niin aiotaan käydä taas myös Typhoon Lagoonissa polskuttelemassa. Talvisesonkina (tai ainakin joulun aikoihin) vesipuistoista on auki ainoastaan Typhoon. 

Tulevana maanantaina mä lähden roudaamaan älyttömästi tavaraa Jämsään kirpparille (huom hyvää kamaa myynnissä pöydässä 48 maanantaista lähtien!) ja sen jälkeen yksi mun tuttu tekee mulle uudet ripsenpidennykset. Menin suutuspäissäni (...ja vähän myös päissäni) repimään edelliset irti kun alko ärsyttämään kun ne haritti harvoina joka suuntaan. Reissussa on niin helppoo kun on ripset päässä! Sieltä aion löytää jostain jonkun, joka niitä sitten voi huoltaa. Olen myös päättänyt käydä ensimmäisen kerran elämässäni esim. pedikyyrissä ja ehkä manikyyrissä. Nehän on siellä ihan törkyhalpoja, parikymmentä taalaa varmaan. 

Hei voisko joku auttaa mua. Oon ilmeisesti vähän motti, koska en vaan oo löytänyt, mistä saisin "liity lukijaksi blogilistalla"-buttonin tohon sivuun. Ja myös bloglovinista taidettiin kysellä. Mistä mää sen saan? Tai siis osaan mä sen gadgetin lisätä, mut mistä saan sen koodin? ;)

Kertomuksia edellisiltä reissuilta

Tästä tulee sitten pitkä postaus. Ajattelin hieman kertoa kahdesta edellisestä kerrasta, jolloin perheeni kanssa ollaan lomailtu Floridassa. Ollaan siis oltu siellä vuosina 2010 ja 2012. Molemmilla kerroilla viihdyttiin pari viikkoa, tosin tällä jälkimmäisellä kerralla viihdyttiin myös New Yorkissa nelisen päivää. Molemmilla reissuilla on mukana ollut mun vanhemmat, veli, sisko ja sen kihlattu, sekä mun kummitäti, eli tämän mun pikkuserkun, Vesan, äiti. Molemmat reissut sijoittuvat tähän samaan ajankohtaan, lokakuuhun. Sää Floridassa on suomalaiselle paratiisimainen, lämpöä n. 30 astetta. Ensimmäisellä kerralla satoi yhtenä päivänä sillä aikaa kun oltiin shoppailemassa. ;) Myrskykausihan siellä on ollut menossa (kestää kesäkuusta marraskuuhun), mutta suuremmilta myrskyiltä ollaan onneksemme vältytty. Tosin jälkimmäisellä matkalla kun lähdettiin New Yorkista, iski sinne seuraavana päivänä paljon puhuttu hurrikaani Sandy. Oli aika uskomatonta lueskella kotimaassa uutisia ja katsella kuvia vedenvaltaamasta kaupungista ja samoista paikoista joissa oltiin juuri oltu. Onneksi päästiin tuurilla myrskyä karkuun.


Ensimmäisellä kerralla lennettiin New Yorkin kautta Miamiin. Miamissa oltiin yksi yö ja majoituttiin lentokenttähotellissa. Hotelli oli La Quinta Miami Airport East. La Quintan hotellit ovat tulleet näiden reissujen aikana aika tutuiksi, ja voin kyllä suositella ihan täydestä sydämestä. Näitä löytyy käsittääkseni ympäri Jenkkejä, ja mielestäni nämä on hintaansa nähden tosi kivoja (lyhyeen majoittumiseen). Hotellit on hyvillä paikoilla (lentokenttien jne. läheisyydessä). Itse Miamia me ei olla nähty ollenkaan, koska seuraavana päivänä Vesa ja Socorro (Vesan vaimo) tuli meitä autolla La Quintaan vastaan. Me vuokrattiin auto ja otettiin suunnaksi yksi Jenkkilän suurimmista outlet-ostoskeskuksista, Sawgrass Mills. Siell vierähti tunti jos toinenkin. Suosittelen ehdottomasti kaikkia Florida-matkaajia käymään. Illalla me ajettiin jo määränpäähämme, Cape Coraliin. Miamista Cape Coraliin on noin 195km, ja matka taittuu Floridan rämeikköjen halki. Pari viikkoa kului leppoisasti shoppaillen (hyviä shoppailumestoja mm. Miromar Outlets Naplesissa, Tanger Outlet matkalla Sanibelin beachille, Edison Mall lähellä Cape Coralia). Muutamana päivänä irtauduttiin uima-altaalta ja mentiin nauttimaan Meksikonlahden aalloista. Käytiin sekä Fort Myersin rannalla, sekä Sanibelin saarella muutaman kerran. Varsinkin Sanibel on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

Oma kappale pitää varmasti omistaa Disney Worldille. Walt Disney World sijaitsee Orlandossa. Orlandoon on Cape Coralista vajaan kolmensadan kilometrin ajomatka, eli useampi tunti hujahtaa. Lähdettiin matkaan koko porukalla, ja varattiin Kissimmeesta huoneet pariksi yöksi. Hotelli oli aikamoinen läävä, mutta toinen silmä auki siellä sai hyvin muutaman yön nukuttua. Puistot joissa vierailtiin, oli tietenkin Magic Kingdom, Disney's Hollywood Studios ja toinen vesipuistoista, Blizzard Beach. Kaikki puistot oli ihan älyttömiä, jotain mistä pieni prinsessa-Emilia on koko ikänsä vain osannut haaveilla. Ei sitä oikein osaa edes kuvailla, se tunnelma pitää itse kokea.Orlandosta löytyy myös tosi hyvä ostoskeskus, Premium Outlets.

 

Ensimmäisellä reissulla me loppuajasta lähdettiin vielä muutamaksi yöksi toisten sukulaistemme, Tommin ja Sonjan luo itä-Floridaan, Lake Worthiin. Tommi ja Sonja ovat asuneet niin kauan kuin muistan aina kesät Suomessa ja talvet Floridassa. Nyt päästiin ensimmäistä kertaa katsomaan missä ne asuvat. Se oli oikein mukava eläkeläisten asuinalue, "kerrostaloja" oli useita ja niiden keskeltä löyty uima-allasta, saunaa, ym viihdykettä. Sieltä meillä olikin sitten matkan lopuksi lyhyt matka ajella aamuruuhkissa Miamin lentokentälle ja kotia kohti. 

Toisella reissulla me lennettiin ensin New Yorkin kautta Tampaan, jonne Vesa ja Soco tuli taas meitä vastaan. Tällä kertaa oltiin vuokrattu yhdessä kaksikerroksinen asunto Orlandon Kissimmeesta, paikasta nimeltä Seven Dwarfs Lane. Se oli myös 24h vartioitu ja aidoitettu asuinalue, josta löytyi kuntosalia, uima-allasta, ulkoilma poreallasta, tenniskenttiä jne jne. Ihan uskomattoman suloinen ja edullinen paikka. Tarkoituksena oli siis taas tutustua vähän Disney Worldin maailmaan. Ensimmäisenä me käytiin tällä kertaa Downtown Disneyssa joka oli maksuton alue josta löytyi ravintoloita, kauppoja ja Disney-tunnelmaa.Tällä kertaa meidän toinen kohde oli Disney's Animal Kingdom joka oli ikäänkuin eläinpuisto, joka oli jaoteltu maanosittain, ja joka maanosasta löytyi sille tyypillisiä eläimiä ja myös joitain huvilaitteita. Yhtenä päivänä meidän oli pakko käydä taas Magic Kingdomissa, ja tällä kertaa jaksettiin jäädä jopa katsomaan jokailtainen ilotulitus. Mahtava show! Viimeisenä päivänä ennen lähtöä me mentiin vielä muutamaksi tunniksi hikoilemaan Disneyn toiseen vesipuistoon, Typhoon Lagooniin. Cape Coralissa meidän lomailu ei juurikaan poikennut edellisestä, otettiin aurinkoa, käytiin syömässä, shoppailtiin. Täydellistä. 

Viimeisiksi päiviksi matkattiin siis New Yorkiin. Tampassa yövyttiin taas La Quintassa, tällä kertaa La Quinta Tampa Airportissa. Yövyttiin siellä muuten myös menomatkalla. New Yorkiin lennettiin Tampasta muutama tunti. Otettiin iso tilataksi kohti Brooklynia, josta oltiin vuokrattu meille asunto. Asuttiin Brooklyn Suites-nimisessä paikassa tilavassa Family Suitessa Classon Avenuella. Kyseinen katu oli todella rauhallinen, mutta pakko myöntää että jo seuraavalla kadulla vähän jännitti. Otettiin heti ensimmäisenä iltana suunnaksi Battery Park josta rannalta käsin katsastettiin Vapaudenpatsas, ja lähdettiin valumaan kohti Manhattania. Käytiin esimerkiksi WTC:n muistopaikalla. Siitä oli lyhyt matka Century 21:iin. Shoppailemaan! New Yorkin reissulla ehdittiin pienessä ajassa nähdä aika paljon. Empire State Building, jonne liput oli parikymmentä taalaa ja päästiin tosi nopeasti sinne lähes jonottamatta. Käytiin tosin päiväsaikaan, saattoi johtua myös siitä. Illallahan sinne kannattaisi mennä kun kaupungin valot loistaa. Central Parkissa vietettiin iltapäivä kävellen ja pysähdyttiin myös drinkeille. West Villagessa käytiin mm. Sinkkuelämää-Carrien portailla sekä syömässä maailman parhaimmat kuppikakut Magnolia Bakeryssa. Ajeltiin myös kerran hop on-hop off - bussilla, ja käytiin mm. Harlemissa. Brooklyn Bridgella ja  Brooklyn Bridge Parkissa käytiin viimeisenä päivänä ennen lentokentälle lähtöä. Tietenkään ei voi olla mainitsematta myös esim. Rockefeller Centeria (buu, ei käyty luistelemassa), Gran Central Terminalia, Trump Toweria, New York Public Librarya (tosin se oli juuri mennyt kiinni kun päästiin ovelle :/) jne jne. Ihan mahtava kaupunki! Liikuttiin aina kaupunkiin päin metrolla (helppoa ja halpaa) ja yleensä iltamyöhällä tultiin aina taksilla takaisin Brooklyniin. Ajomatka sinne kesti muistaakseni n. 45min. New York on ihan mahtava kaupunki ja aion ehdottomasti mennä sinne vielä uudestaan. Ainoaksi ongelmaksi koitui mun paniikkihäiriö, joka ei oikein tykännyt hektisestä kaupungista ja ihmispaljoudesta. En saanut oikein rauhoittavillakaan oireita kuriin. Mutta kyllä mä silti menen vielä New Yorkiin!

Viime viikonloppuna tulevalta etupihalta bongattua...

 

Parimetrinen alligaattori-vauva! How cute! (not..) Joku paikallinen RSPCA sen tuli sitten noutamaan. Huh.

Success!

Uujeah! Hommat etenee, nimittäin eilen me erinäisten kommervenkkien jälkeen saatiin vihdoin ostettua lennot! Matkaan lähdetään siis keskiviikkona 9.10 aamuvarhaisella Helsinki-Vantaalta, ja Pariisin ja Dallasin kautta lennetään Fort Myersiin, Floridaan. Fort Myersin kenttä on paras vaihtoehto, koska siitä on sitten lyhin matka itse tukikohtaan. Toisina vaihtoehtoina oli myös Tampa ja Miami, mutta niille kentille olisi ollut sitten useampi tunti autolla. Pariisi vaihtokenttänä vähän jännittää koska a) se on ykkösenä tilastoissa mitä tulee matkatavaroiden hukkaamiseen ja b) onhan se ihan helvetin iso. Vaihtoaikaakaan ei ole kuin 1h 50min, mutta sen pitäisi riittää kun kyseessä on kuitenkin Euroopan sisäinen lento. Dallasissa saadaan vasta hikoilla passijonoissa kun siellä tapahtuu virallinen maahantulo. Ja siellähän onkin sitten tarkkoja tätejä ja setiä tivaamassa meiltä että minne ollaan menossa, miten pitkäksi aikaa, paljonko meillä on rahaa, missä meinataan asua jne. Tiukille menee sen 90vrk:n suhteen, nimittäin meille tulee maassa vietettyjä vuorokausia täyteen 89. Ei tykätty sitten ottaa mitenkään varman päälle. Eli 5.1.2014 palataan takaisin Suomeen meidän perheen kanssa samalla lennolla. Emilian perhe saapuu siis meidän kanssa joulunviettoon 23.12. Uudelle vuodellekin on jo erinäisiä suunnitelmia, mietinnässä on esim. Disney-uv. Katotaan!

Jännittää!

Ihan parasta kun päästään kokemaan samalla myös nää Jenkkien ihanat juhlapyhät, Halloween ja Kiitospäivä. Meidän naapurustossa asuu paljon lapsia, joten Halloweenista tulee varmasti super! Päästään lasten kanssa trick or treat -kierrokselle ja ihailemaan miten hienoksi kaikki on koristelleet niiden pihat. Ainakin edellisinä vuosina on löytynyt niin hautakiviä, ääniefekteillä varustettuja avautuvia hautoja, isoja ilmatäytteisiä hämähäkkejä katoilla, hämähäkinseittejä pitkin pihoja jne. Ne on jotain niiiiin överiä! Huom. Överin siistiä. Pitää muistaa kuvata paljon. Ja toki meidän pitää myös pukeutua. Itse haluaisin olla idolini Hello Kitty, mut katotaan sitten mitä keksitään. Tarjontaa ainakin riittää.

Muutama kuva edellisvuosien Halloween-hifistelyistä.

Seuraavana hoidettavien asioiden listalla olis kansainvälisen ajokortin hankkiminen ja Eeliksen ESTA. Kansainvälinen ajokortti vaaditaan, koska osavaltiosta riippuen (ja ehkä vähän poliisisedästäkin) ne ei oikein hyväksy meidän eurooppalaista ajokorttia. Kansainväliseen ajokorttiin tarvitaan passikuva, hakemus Autoliiton sivuilta (klik) ja muutaman todistajan allekirjoitus. Sitten se vaan lähetetään Autoliittoon/toimitetaan lähimpään toimipisteeseen, maksetaan ja mennään kotiin odottamaan että se kolahtaa noin viikon kuluessa postilaatikosta. Helppoa! Ja hntaahan sille tulee se 36-46 euroa. 

Ärsyttää koska Photobucket kettuilee nyt jostakin minulle, eikä noi edellisten postausten kuvat näy. Asiaan on tulossa muutos. Tää iPadilla bloggaaminen ei ole vaan ihan helpoimmasta päästä. Koitan selviytyä. 

En ole vieläkään ilmoittanut kouluun mitään tästä, onkohan mun pakko? Jos en vaan ilmesty muutamalle kurssille joille olen ilmoittautunut niin eikös se ole sillä hyvä.....

Nyt ajattelin syödä vähän suklaata ja relata. Moikat! Palataan asiaan.

Käytännön juttuja

Oho. Nyt on sitten asunto irtisanottu ja työkuviot selvitetty. Emilia saa onnekseen jatkaa nykyisessä työssään ja Eelis varmasti löytää jonkun sopivan työpaikan sitten kun kotiudutaan. Eeliksellehän tarjottiin jatkopaikkaa (koulunkäyntiohjaajana) joka olisi pitänyt aloittaa heti sivarin jälkeen. Pidetään peukkuja että paikka olis vielä tarjolla kun tullaan takaisin! Asunnon kanssa meni hommat siinä mielessä vähän plörinäksi, että ei ehditty irtisanoa asuntoa ennen kuunvaihdetta. Joudutaan siis maksamaan vielä lokakuusta jotain (toivotaan ettei koko summaa!) vaikka muutetaan jo pois. Ei voi mitään. Saas nähdä mitenkä me löydetään uusi asunto kun tullaan takaisin. :) Joku kaunis saunallinen kaksio olisi hakusessa ja mielellään Lutakosta. Ihan siis sellaset normikriteerit.

Eli hoi! Lokakuun alusta vapautuu tosi kiva yksiö Lutakosta. Asunnosta löytyy sauna, suuri lasitettu parveke ja astianpesukone, unohtamatta järvinäkymiä. Neliöitä on nelisenkymmentä. Vuokra 670€/kuukausi ja siihen päälle vesi ja sähkö. Autopaikan saa jonottamalla. Takuuvuokra oli 2x vuokra. Ottakaa koppia ja kertokaa kavereille! Asunto on loistava esimerkiksi pariskunnalle.

Lentoja ei olla vielä ostettu, tarkoitus olisi ostaa ne pikimmiten. Ensin pitää vain odotella että Emilian perhe päättää, missä aikoo joulunsa viettää. Jos me ostetaan paluuliput tammikuun alkuun ja porukat päättääkin jäädä kotiin, niin ei oikein houkuttele ajatus viettää joulua kahdestaan kaukana kotoa. Turistiviisumillahan ei Jenkkeihin käsittääkseni ole asiaa, ellei ole jo mennessä asianmukaista paluulippua hankittuna. Näissä asioissa ollaan nykyisin tosi tarkkoja, koska halutaan kitkeä laiton maahanmuutto. Emilian pikkuserkkukin lähtee perheineen jouluksi Peruun, joten siinäkin mielessä olisi mukavaa ettei tarvitsisi viettää joulua täysin kahdestaan isossa talossa. Emilian pikkuserkun vaimo on tosiaan Perulainen, joten huomaamattaanhan tässä oppii sitten muutaman sanan myös halutessaan espanjaa. ;) Ja lapset - no ne on tietysti kolmikielisiä! Sujuu niin suomi, englanti kuin espanjakin.

Lentolippujen jälkeen pitääkin sitten hankkia Eelikselle ESTA , sillä Emilian ESTA on vielä edellisestä matkasta voimassa. Viisumeita me ei tarvita, sillä viisumitta saa matkustaa Yhdysvaltoihin korkeintaan 90 päiväksi. Meillä se alittuu sopivasti. Luottokortti esimerkiksi autonvuokrausta varten (vaaditaan) on haettu ja tilattu. ;) Huom Emilia! Luottokorttia EI käytetä esim. Victoria's Secretilla.

Tarkoitus on siis asua Emilian pikkuserkun perheen talossa, jossa meille on varattuna oma makuuhuone ja kylpyhuone. Talo sijaitsee aidatulla ja vartioidulla asuinalueella. Alue on kaunis ja puistomainen, jossa nurmikotkin on leikattu särmästi kuten Täydellisissä Naisissa konsanaan. ;) Alueella on oma uima-allasalue, tenniskentät, koripallokentät, leikkipuisto ja muistaakseni jopa kuntosalikin, vapaasti käytettävissä! En ole ikinä ollut oikein tenniksen ystävä (miten se pallo pitäisi muka saada verkon yli?), mutta nyt olen päättänyt että Eelis saa leipoa musta kunnon Serena Williamsin! Tässä muutama kuva tulevista maisemista:

Takapiha. Muutama viikko sitten tuossa takapihan vesistössä polskutteli alligaattori menemään.....

Palmut särmässä.

Uima-allasaluetta, jolla ei tule varmaan tänäkään vuonna olemaan kova tungos. Floridalaisillahan on nimittäin talvi menossa ja niiden mielestä on kylmä. Meille kyllä kelpaa tuo 20-30 asteen lämpötila oikein hyvin.

Ja koti :)

Suurin ja hirvein ja ärsyttävin rojekti tässä tulee olemaan tuo asunnon pakettiin laitto. Ollapa rikas ja laittaa joku tekemään se meidän puolesta. Mutta ei. Olen kahminut Hesestä jo ranskalaislaatikoita talteen, sillä pian alkaa pakkausurakka. Olis hienoa saada tehtyä se fiksusti ja järkevästi niin, että sitten kun tullaan takaisin, kaikki tavarat kätevästi vielä kaiken lisäksi löytyy. Onnea vaan meidän molempien porukoille, sillä niiden varastoihinhan meidän tavarat pariksi kuukaudeksi muuttavat. Luojan kiitos molemmat asuvat omakotitaloissa, joten eiköhän tilaa siksi aikaa riitä.

Blogin ulkoasu varmaan muokkautuu hiljalleen tähän suuntaan ja sitten toiseen, tämä kaikki on niin uutta mulle vielä että testailen kaikenlaista. Haluan kuitenkin pitää kaiken mahdollisimman simppelinä, siitä on niin kauan kun olen viimeksi koodaillut (:D), joten en oikein muista enää mitään. Ja itseäni vähän hämmentää kun en oikein tiedä kirjoittaisinko minä-muodossa vai Emilia ja Eelis-muodossa. Kaikista helpointa varmaan kuitenkin että kirjoitan tästä lähtien minä-muodossa, sillä Eelis teki jo aika selväksi että ei aio blogin kirjoittamiseen osallistua. Ehkä saan sen joku kerta ylipuhuttua. ;)

Muutaman tunnin päästä otetaan nokka kohti Helsinkiä ja huippujalkapalloa. Suomi-Espanja MM-karsinta! Viikonlopun aikana soitellaan myös pikkuserkun, eli Vesan, kanssa joskos saatais lentoliput ostettua.

Kommentoikaa jotain kivaa jooko. Et tiiän että kommentointi-mahdollisuus toimii ja kaikki on ok!
Ps, noi kuvat menee nyt näköjään miten sattuu. Menköön toistaseksi. Sori! Ja hei niitä saa klikkaamalla isommaksi!

Step one

Huuh tässä ollaan. Blogeja monia vuosia lukeneena en voi väittää ettei ikinä olisi tullut mieleen perustaa omaa blogia. Jostain syystä en ole sitä tehnyt. Tai ehkä juurikin siksi, että mitään sen erityisempää syytä blogin perustamiselle ei ole ollut. Nyt on aika kuitenkin toteuttaa haaveita, nimittäin me lähdetään Eeliksen, eli poikaystäväni, avopuolisoni, kanssa rapakon taakse. Ja mikä olisikaan helpompi tapa kertoilla tutuille kuulumisia, kuin perustaa oma pieni reissublogi.

Ketä me ollaan?

Me ollaan Emilia ja Eelis, 24- ja 21- vuotiaat seurustelevat ihmiset Keski-Suomesta. Alunperin Jämsänkoskelta ja Jämsästä, nykyisin Jyväskylästä. Emilia tekee rankkaa duunia Hesburgerissa ja samalla yrittää suoriutua kunniallisesti restonomin opinnoista (tosin tää reissuun lähteminen ei nyt ihan hirveästi tue edellistä lausetta) ja Eelis taas on viimeisen vuoden suorittanut siviilipalvelustaan koulunkäyntiavustajana.


Minne me ollaan menossa?

Emilian sukulaiset asuu perheineen Cape Coralissa, Floridassa. Emilia on siellä pari kertaa aiemmin lomaillut oman perheensä kanssa, joten mestat on tutut. Nyt olisikin tarkoitus viihtyä vähän pidempään, näillä näkymin noin kolmisen kuukautta.. Eelikselle kerta on ensimmäinen rapakon takana, JAIKS! Tarkoitus on siis lähteä heti Eeliksen sivarin päättymisen, 10.10, jälkeen. Paluu on Emilian perheestä riippuen (tuleeko ne viettämään USA-joulua) joko ennen joulua tai uuden vuoden jälkeen.

Täsä me ollaan.

Ja tänne me ollaan menossa. Under the coconut tree.