Finally here!

Terkut Jenkeistä!

Hyvänen aika, täällä me ny sitte ollaan! Ihanaa. Ah se tunne, kun laskeutuu Jenkkilän maankamaralle. Paras tunne ikinä. Ameriikan tuoksut ja kuumuus täällä Floridassa. Lennot meni olosuhteisiin nähden hyvin, nukkumisesta nyt tietenkään ei meikäläisellä tullu mitään. Eelis porskutti useamman tunnin. Pariisi ei hukannut meidän laukkuja, ja Dallasissakin päästiin ihan tosi nopeasti passintarkastusjonoista, parissakymmenessä minuutissa. Vähän siellä kyseltiin et miten mää aion luottokorttilaskut kolmessa kuukaudessa maksaa kun mulla ei oo tuloja. Olin ihan hiton kuumottunu koko tilanteesta koska se maahantulo on niin jännittävää aina. Meni senat ihan sakasin. Eelikselle se tarkastaja heitti vaan jotain läppää siitä et jos Eelis ei oo poistunut maasta 6.1.2014 mennessä niin tää tarkastaja tulee ite henkilökohtasesti Eeliksen perään.

Pariisi-Dallas -lento oli elämäni hirvein. Meillä ei ollut henkilökohtaisia viihdejärjstelmiä ollenkaan, kone oli aika vanha. Kaksi jotain elokuvaa näytettiin pikkunäytöiltä, mutta yks näyttö oli liian kaukana ja toinen liian lähellä. Yksitoista tuntia lentokoneessa polvet suussa ilman tekemistä käy nopeesti aika tylsäksi. Ostin Suomesta ihan huonoja lehtiä mukaan ja iPadistakin alkoi loppuajasta loppua akku. Fifty Shades of Grey pelasti mut onneks osittain. Dallas-Fort Myers -lennon minä nuokuin sen pari tuntia, en jaksanu edes lukea juorulehteä. Olin kyllä ihan poikki siinä vaiheessa. Tai molemmat oltiin. Noin 24 tunnin matkustamisen jälkeen maistu vihdoin uni kun päästiin vihdoin oikasemaan jalat sänkyyn. Unikin tuli ihan yllättävän hyvin, heräiltiin vasta puoli seitsemän aikoihin eikä jo esimerkiks neljältä.

Tänään ollaan touhuttu tässä kotona lähinnä. Totuteltu olemaan ja tutustuttu vauvaan. Vauva on maailman ihanin! Niin kiltti ja reipas ja hymyileväinen. Ja niin rakastunut Eelikseen. Käytiin myös Anna-Sofian futisreeneissä ja se oli niin hauskaa. Oikeesti mitä siitä tulee kun laitetaan kahdeksan seittemänvuotiasta tyttöä kentälle ja käsketään juosta pallon perässä? No jokaikinen juoksee. Ja yrittää tehdä maalin. Oli vastassa sitten oman joukkuen pelaaja tai vastustajan, tai oma maali tai toisten maali. Tässä kuumuudessa vielä niin huhu! Kyllä on lapset hikisiä ja väsyneitä sen jälkeen.

Äsken käytiin Eeliksen kanssa pyörällä Dollarin kaupassa ja hengailemassa. Tosin meillä ei oo pyöriin lukkoja eikä noissa lähikaupoissa missään myyty niitä. Joten Eelis hengas pyörien kanssa ulkona kunmä kävin ostamassa kahvia. Saas nähdä aamulla, mitä myrkkyä se on. Huomenna mennään lasten kanssa Halloween-kauppaan ja viikonloppuna koristellaan talo! Yritetään myös löytää meille hyvät puvut. Käydään myös esim Walmartissa, pakko löytää pyöriin ne lukot, ja pakko ostaa pyöriin myös lamput. Täällä on ihan älyttömän vaarallista pimeällä kulkea pyörillä, kun katuvalot on niin huonot ja on oikeesti ihan pilkkopimeää.

Nyt meitä väsyttää ihan älyttömästi, mut meidän on pakko valvoa vähintään kymmeneen -mielummin yli, että saadaan aikaeroa vähän tasattua. Vois nukahtaa pystyyn.

Terkkuja!
Ps, on niiin kuuma.